Perustin blogin. Miksi?

Olen jo vuosia lukenut muiden blogeja ja pitkään minusta se oli jotenkin noloa, sanoa se siis ääneen ”Luen toisten ihmisten tarinoita, elämää netistä.” Tänään se on jo arkipäivää, vähän kuin kertoisi lukevansa paikallislehteä aamuisin.

Samalla myös olen itse halunnut perustaa blogin, miettien onko minulla mitään kiinnostavaa asiaa edes, haluanko avata ajatuksiani julkisesti, saanko blogista niin kivan näköistä ja viihdyttävää kuin haluaisin. Nämä faktat tiedostaen, kokeilematta ei voi tietää ja ainakin oppii jotain uutta. Niin siksi nyt minullakin blogi.

Mitä blogini tulee käsittelemään, niin aika pitkälle asioita elämästä. Mikä milläkin hetkellä on nosteessa. Olen aina urheillut jossain muodossa, viimeisen kymmenen vuoden aikana matkustellut paljon, pari vuotta sitten lähtenyt opiskelemaan uutta tutkintoa, innostunut monesta arkisestakin asiasta. Nautin suunnittelusta ja visioinnista, jotka liittyvät sisustamiseen ja remontointiin. Luovuusinspiraatio iskee myös kun avaan jääkaapin oven miettien että mitähän ruoaksi tai välipalaksi laittaisi, enkä mielellään mene tutun ja turvallisen kautta. 

Toivon että osaan tuoda tänne syvällisempääkin pohdintaa ja blogi olisi aito. Visuaalisena ihmisenä toki tykkään kauniista kuvista ja asetelmista, niiden tuomasta tunnelmasta, mutta en lupaa mitään huippulaatuisia kuvia tänne. Haasteena varmaan itselle tulee olemaan punaisen langan löytäminen teksteihin, koska ajatukset poukkoilevat jatkuvasti sitä mukaa kun innostun jostain. Esimerkkinä tämän blogin perustaminen samaan aikaan kun on remontti- ja muuttohässäkkää, se ilmiselvästi kuuluu tyyliini tehdä muutamaa asiaa samaan aikaan.

Näihin sanoihin ilman kivoja kuvia, jotta pääsen oikeiden tekstien kimppuun, tervetuloa seuraamaan Etelä-Karjalaista eloa blogiini!

 

 

   Ps. Blogin nimi Sanse tulee lapsuuden leikeistä, lyhenne Sanseritosta. Leikin ajatusta en tarkemmin enää muista mutta väitän että toinen osapuoli, Maratetito, muistaa paremmin.