Erilainen iltapala: Kesäkurpitsa-chorizopiiras

Nyt löytyi erikoisen hyvä yhdistelmä, kesäkurpitsa ja chorizo! Tai ainakin minulle tämä on jotain ihan uutta. Tämä piiras syntyi siitä perinteisestä ajatuksesta että mitähän tekisi iltapalaksi, jotain hieman erilaista, kun kaverikin oli kylään tulossa. 

Ainekset olivat jääkaapissa ennestään ja hieman mausteisuutta halusin lisää chili-cheddarjuustosta, joka on pirun hyvää ihan pelkästäänkin...

Juttuna piiraassa on raastettu kesäkurpitsa ja chorizo tuomassa makua. Lidlin Spicy chorizo on aiemminkin hyväksi havaittu ja toimi tässäkin juuri halutulla tavalla. Erilainen, mutta erinomainen piiras syntyi maisteltavaksi. Teen toistekkin!

Pohja on vanha tuttu, muun muuassa kyykkypiirakan muodossa tullut tehtyä. Tähän hieman pienensin määriä, kun tein piiraan pieneen irtopohja vuokaan. Ohje on osin grammoissa, koska tärkeimmät ainesosat eli kesäkurpitsa ja chorizo olivat ns. jämiä jääkaapissa.

 Kesäkurpitsa-chorizopiiras

Pohja: 

100 g voita

1,5 dl vehnäjauhoja

1 dl kaurahiutaleita

0,5 rkl vettä

Täyte:

350 g kesäkurpitsaa

50 g chorizoa

1 pieni sipuli

2 valkosipulin kynttä

2 (isoa) munaa

2 dl turkkilaista jogurttia

suolaa

mustapippuria

savupaprikaa

Päälle:

80 g chili-cheddarjuustoa

Pohja
Voitele vuoka. Nypi pehmennyt voi, vehnäjauho ja kaurahiutaleet sekaisin kulhossa. Lisää vesi. Vaivaa taikina palloksi ja painele jauhotetuin sormin vuokaan. Laita vuoka pakastimeen odottamaan ja uuni lämpenemään 200 asteeseen. Kunnes uuni on lämmin, esipaista 5-10 minuuttia.

Täyte

 Raasta kesäkurpitsa ja laita lävikköön valumaan.

Pilko sipulit ja chorizo pieneksi. 

Puristele lävikössä kesäkurpitsa raasteesta nestettä pois ja jätä uudestaan valumaan.

Riko munat ja sekoita jogurtin kanssa sekaisin, lisää mausteet.

Kuullota sipulit pannulla ja lisää chorizo sekaan.

Puristele uudestaan kesäkurpitsaraaste lävikössä ja sekoita muna-jogurttiseoksen sekaan.
Lisää seokseen vielä sipulit ja chorizo.

Raasta juusto.
Kaada täyte esipaistetun pohjan päälle ja lisää juusto pinnalle.
Laita piiras uuniin alatasolle ja paista noin 20 minuuttia.

Huomioita pohjan teosta, kun tein irtopohja vuokaan keraamisen piirakkavuoan sijaan, niin pohjan esipaistoaika on huomattavasti lyhyempi. Kannattaa seurailla, ettei paistu liikaa. Itselle meinasi käydä köpelösti ja pohja paistui hieman liikaa.
Täytteestä, vahvaa chorizoa riittää pieni pätkä, jottei kesäkurpitsan maku peity liikaa. Tässä suhde oli mielestäni loistava.

 

Päivä hiusmallina

Päivänvalossa tänään

Uskaltauduin ihmiskokeeseen hiusmallin muodossa eilen. Nyt yhtä kokemusta jälleen rikkaampana ja puhelimen muistissa taas sata kuvaa (lue: selfietä) enemmän. Kokemus siis oli minulle aivan uusi, mutta en juuri osannut jännittää missään välissä, edes lopputulosta. Päivän kulusta ei ollut tietenkään sen suurempaa tietoa, muuta kuin jos valituksi tulee niin on sitten illalla mukana itse näytöksessä.

Tapahtuma oli KC Professionalin järjestämä, jossa esiteltiin syksyn trendeistä koostuva kokoelma. Itse mainoksen bongasin Instagramista edellisenä viikkona ja kalenteri koulun osalta näytti mallipäivän kohdalla mukavan tyhjältä, eli parin tunnin lintsaus jos ihan rehellisiä ollaan. Aamu kymmeneltä siis Hotelli Lappeeseen muiden hakijoiden joukkoon. Hakijoita oli noin kaksikymmentä ja puolet pääsivät jatkoon. Ensimmäiseksi meidät pyydettiin jakautumaan kahteen osaan, ne kenelle saa tehdä ihan mitä vaan ja toisilla oli rajoitteita, kuten minulla pituuden suhteen :) Valmiiksi vaalea tukka vei jatkoon, josta vielä blondinpaa lähdettiin tekemään.

Ennen

Loppupäivä menikin linnoituksessa Kehruuhuoneella, jossa myös näytös järjestettiin. Tapahtuma aiheutti varmasti hieman lounasruokailijoissa hämmennystä, kun kaapu päällä kulkevat naiset pyörivät värit päässä wc-tiloissa hiusten pesussa ja tilaisuuteen varatun salin väliä.

Hiukseni vaalennettiin kahdesti, ensimmäiseksi koko pää ja toisella kerralla vielä latvasta keltaisuutta pois. Kummankin vaalennukseen jälkeen laitettiin Olaplex, joka pelastaa hiukset tuollaisten käsittelyjen jälkeen. Päänahkaakin hieman kihelmöi käsittelyn aikana, mutta silti tuli pehmeät ja kiiltävät hiukset! Leikkaus tehtiin vaalennusten välissä ja malli jäi polkkapituiseksi. Jossain vaiheessa tuli puhetta että olen lavademossa, eli hiukset värjättiin loppuun lavalla näytöksessä. Koska en muuten tuotteita tunne, niin en muista yhtään mikä oli esimerkiksi vaalennusaine jota käytettiin hiuksissani. Tuota Olaplexiä on niin paljon hehkutettu kaikkialla niin se jäi väkisinkin mieleeni.

Leikattuna ja vaalennettuna

Värväys vaiheessa

Itse näytös alkoi kuudelta ja olin ensimmäisenä käsittelyssä lavalla. Päähän laitettiin kahta sävytettä, juureen hopean harmaaseen taittavaa ja muualle violettiin vivahtavaa. Tuli melko kylmä lopputulos, kun toisille blondeille tuli persikkaisempaa sävyä. Syksyn trendejä edelleen hiusmaailmassa näyttää pastillin sävyt  vahvasti olevan ja kiva, että nyt on (kerrankin) itsellä trendikäs tukka sekä kiva leikkaus.

Muutenkin oli kiva huomata kuinka ammattilaiset osaavat hommansa, esimerkiksi yhdellä mallilla oli pisamia kasvoilla niin lopullinen hiusväri hänellä yhdistyi täydellisesti pisamien sävyyn. Kokonaisuudessaan päivä oli antoisa, vaikkakin pituutta tuli sellaiset 10 h meille malleille. Joutoaika meni siinä höpötellessä ja tutustuessa toisiin malleihin. Enkä kyllä äkkiseltään keksi mitään syytä miksi en lähtisi uudestaan, jos aikaa vaan on. Yksi malleista kertoi, että nämä tekijät kuuntelivat hyvin toiveita mitä ei saa tehdä, niin ilman muuta jää positiivisempi kuvakin koko tapahtumasta.  Enkä vastaavaa muutosta olisi kampaajalla ihan heti tehnyt, niin on tuossa oiva tilaisuus siihen. Kannatti siis kokeilla :)

Jälkeen

Tuunattu klassikko: Kaura-omena-puolukkapaistos

Tälläinen klassikko herkku hieman tuunattuna syntyi iltapalaksi, kun kotiin kuljetuksella tuli puolukoita sekä omenoita erikseen pyytämättä, aika jees! Vaniljakastike piti kumminkin ihan erikseen hakea kaupasta tätä varten, kun yllättäen unohtui aiemmalla kauppareissulla. Aikaisemmin ei tule tullut puolukoita laitettua tähän, mutta toimi todella hyvin!

Ohjeen pohjalla on klassinen kaura-omenapaistos, tuolla puolukkalisällä. Lisäsin vielä omenoiden ja puolukoiden päälle vaahterasiirappia happamuutta poistamaan. Sekä tuplakanelit kuuluu asiaan!

Kaura-omena-puolukkapaistos

(uunivuokaan)

Omenoita 5-7 kpl

Puolukoita 1-2 dl

Vaahterasiirappia 0,5 dl

Kanelia 1 rkl

Kaurahiutaleita 3 dl

Voita 100 g

Fariinisokeria 1 dl

Kanelia 1 rkl

Vaniljakastiketta

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

Kuori ja pilko omenat vuokaan sekä laita sekaan puolukat. 

Valuta vaahterasiirappia päälle ja ripottele kaneli.

Lämmitä kattilassa voi ja mittaa sekaan kaurahiutaleet, fariinisokeri ja kaneli.

Lusikoi seos omenoiden ja puolukoiden päälle. 

Paistos saa olla uunissa noin 15 minuuttia.

 

Nyt jälkikäteen mietin, että tuo vaahterasiirappihan olisi tuonut vaihtelua tuohon vaniljakastikkeen sijaan ja lisää makeutta myös. Toisinaan sitä toimii niin tapojensa mukaan, ettei tule edes muita vaihtoehtoja mieleen. Puolukoitakin on metsissä reippaasti, niin tässä nyt yksi tapa hyödyntää niitä.

Nuorennusleikkaus värin vaihdolla

Tässä on kuvasarjaa erään pienen saunamökin muodonmuutoksesta. Parempiakaan ei arkistoista löytynyt, mutta  näistä saa osviittaa kuinka värin vaihto vaikuttaa lopputulokseen. 

Hirren profiili on perinteinen pyöröhirsi, joka ei kovin modernia vaikutelmaa anna ympäristöön. 

Alun perin mökki on käsitelty kuultavaksi 2000-luvun alussa, joten uusinta käsittelyn aika oli erittäin ajankohtainen. 

 

Kuvissa näkyvä päätyseinä oli jo todella pahasti päässyt pilkkuuntumaan mustaksi. Pohjatyönä on tehty pinnoille pesu homeenpoisto pesuaineella ja kuvat on otettu pesun jälkeen, eli tässä tapauksessa mustapilkku istui niin tiukassa, ettei uusi käsittely olisi onnistunut kuultavalla tuotteella. Vanha pinta muuten oli varsin karkea, että erillistä hiontaa ei enää tarvinnut tehdä. Pesulla varmistetaan että käsiteltävän pinnan ja maalin väliin ei jää epäpuhtauksia, jotka heikentävät maalin tartuntaa pintaan. 

Kaikki pinnat käsiteltiin kahteen kertaan. Alkuperäisestä jätettiin siniset tehosteet ikkunan pokiin ja ristikoihin, sillä sopivat edelleen kivasti kokonaisuuteen. Mökin ovet olivat alunperin käsitelty samalla sävyllä kuin mökin seinät. Tähän tuli muutos. Ehdotin tumman harmaan sävyä modernimpaa ilmettä antamaan ja tuomaan  ryhtiä vaaleaan yleisilmeeseen.

Sävyinä uudistuksessa on käytetty seinillä Savikuoppa-nimistä sävyä Sadolinin/Pinotexin värikartasta. Sävy on hyvin vaaleanharmaa ja taittaa ruskeaan. Otsalaudat, ikkunan/ovenpielet ja muut valkoiset kohdat ovat  sävyllä 579x Tikkurilan Puutalot värikartasta. Sävy on hieman likaisen valkoinen, eikä loista liian kirkkaana. Ovien sävy on Tikkurilan Deco grey värikartasta 1913, myös selvästi ruskeaan taittava harmaan sävy. Ulkona on toistuu hyvin grafiitin harmaan sävynä.

Mielestäni hyvin onnistunut päivitys tähän päivään! Tapetinpoistoon liittyvää remonttivinkkiä  löytyy klikkaamaalla tästä.

Opiskelijakupla

  

Terveisiä opiskelijakuplasta,  uusi koulu vuosi on aloitettu tehokkaasti! Päätin heti, että teen selvän suunnitelman tulevasta lukuvuodesta.

Tällä kertaa on loppu vuoden kurssit lukujärjestyksessä jo, niin hyvin pystyy hahmottamaan mihin jää vielä resursseja. Oma lukujärjestys on sen verran väljä, että aikaa jää hyvin opinnäytetyön suunnitteluun ja aiheen etsimiseen. Juuri äsken tein hyvin karkean suunnitelman, jossa jo valmistuminen häämöttää. Tätä selvästi olen jo kesän prosessoinut ja siinä mielessä superpitkä loma oli hyvä juttu, koska nyt on energiaa ja motivaatiota alkaa heti painamaan kaasua tavoitteet taas hieman kirkkaampana mielessä.

Nyt syksyn kaikki kurssit vaikuttavat mielenkiintoisilta, jos toisinaan on tuntunut jotkut aiheet ovat tuntuneet turhilta. Mistään kurssista ei helpolla pääse, jokaisessa on harjoitustyö jotka mielestäni aina tuo lisäkerrointa pelkkään tenttimiseen. Sen minkä tämä opiskelu on ainakin opettanut niin ajankäytön hallintaa ja sen että teen tätä itseäni varten. Motivaation pyrin yllä pitämään sillä kun mietin että mihin kaikkeen voin oppeja hyödyntää ihan arjessa tai jossain työjutussa. Siksi on ajateltava, että mikään ei ole turhaa hukkaan heitettyä aikaa. 

Kirjoja on lainassa jo muutama ja kuten jo mainitsin niin harjoitustöitä jokaisesta, joten kirjoittamista tulee suhteessa paljonkin. Siksi merkkasin hieman kalenteriin blogiaikaakin, ettei tämä innostus tyssää heti muiden kiireiden myötä. Ajattelen tätäkin tavoitteellisesti ja hyvä että kirjasin aiemmin kesällä ylös 5 toivettani. Joku vastaava listaus vaikkapa opiskelujen tavoitteista tarkemmin voisi olla tarpeen vielä paremmin hahmottamaan lopputulosta paremmin. :)

Se opiskelijakuplasta! Myöhemmin tällä viikolla julkaisen eräästä maalaukseen liittyvästä vanhemmasta projektista juttua, kuinka muodonmuutosta saadaan aikaan värin vaihdolla!

Matkusta Meksikoon!

 

Isla Mujeres

 

Kaivelin vanhoja kuvia matkoista, koska mitään uuttakaan ei ole nyt lukkoon lyöty, niin nämä Meksikon kuvat pysäyttivät eniten. Vuosi oli 2013 helmi-maaliskuu, kun siellä tuli käytyä.

 

Isla Holbox

Isla Holbox sateen jälkeen

Isla Holbox

Sen verran voisin valaista "uraani" reissunaisena, niin pääosin matkat on tullut aina tehtyä omatoimisesti. Lisäksi olen enemmän, tai ainakin alussa, käynyt kaukomailla. Toki ihan ensimmäinen matkani on Tukholmaan laivalla, mutta ensimmäinen lentomatkani olikin Australiaan 9-vuotiaana perheen kanssa. Ihan kevyt aloitus siis lentämisessä :). Aikuisiällä tulikin lähdettyä ensimmäisenä Yhdysvaltoihin Floridaan vuonna 2004, myös omatoimisesti. Silloin vasta navigaattorit rupesivat yleistymään, niin aika onnettomien paperikarttojen varassa ajelimme vuokra-autolla ja hyvin pärjäsimme. Mutta se siitä, mennään Meksikoon!

Isla Holbox

Lentokenttä Isla Holboxilla

Lennot oli bookattu Air Francelta, eli vaihto oli Pariisissa tehtävä. Pariisin kenttähän on kuuluisa hankaluudestaan. Itseasiassa tuo edellä mainitsemani Jenkki-reissu meni myös Pariisin kautta, että periaatteessa kenttä oli tuttu mutta 9 vuotta aikaa välissä, heh. Suoraan pääsee suomalaisten matkatoimistojen kautta, jos eivät välilaskua tee jossain Jenkeissä, mutta konetta ei tarvitse tällöin vaihtaa. 

Cancun

 

Chichen Itza

7-8 tunnin aikaero on aika raskas, niin alkuun on sinniteltävä että jaksaa illalla valvoa. Kellon ollessa paikallista aikaa 8 illalla, niin Suomessa ollaan jo aamu neljässä. Matkalla tuli oltua 3 viikkoa kaikkiaan. Kyseessä, kun oli ns. reppureissu niin aika oli melko sopiva Jukatanin niemimaan haltuun ottoon....Meksikohan on ihan valtava maa ja tuo Jukatanin alue on sitä turvallisinta seutua. Alussa tuli oltua normaalia enemmän varuillaan joka paikassa, mutta pian huomasi että ei tarvitse turhaa jännittää. Toki kassista on aina hyvä pitää kunnolla kiinni, eikä pidä jättää mihinkään vartioimatta. 

Raunioita Tulumissa

Paikkoja, joissa tuli käytyä matkalla oli Cancun, Pisté, Merida, Isla del Holbox, Playa del Carmen sekä Isla Mujeres. Matkareitti menikin lähes edellä mainitussa järjestyksessä ja kaikki matkat menimme bussilla. Pisté tuli kuvioihin kahden yön verran, kun Chichen Itzan temppelialue on sen kylän vieressä ja jatkoimme siitä Meridaan. Pisté oli todella kuoleva kylä, jossa ei itsessään ole mitään nähtävää.  Merida on meksikolaisin paikka noista kaikista, sisämaassa eli jos haluaa jotain muuta meksikoa nähdä perusturistikohteiden sijaan niin suosittelen. Meksikolaisilla on hauska tapa kerääntyä kaupunkien aukioille viettämään aikaan iltaisin, joka juuri Meridassa näkyi. 

Joku kylä Meridan lähellä

 

Seis

Isla Holboxille ei päässyt mitenkään järkevästi suoraan Meridasta, niin fiksuinta oli mennä Cancuniin yöksi ja jatkaa aamulla saarelle. Isla Holbox oli se autentisin paikka, kaikista rannoista. Jotain koskematonta ja rauhallisuutta siellä oli. Ei autoja juurikaan eikä asfalttiteitä. Aika paratiisi. Toki ei myöskään hirveästi tekemistä ja menoa, jos sitä kaipaa. 

Siitä siirryimmekin, jälleen kerran Cancunin kautta bussia vaihtaen, Play del Carmeniin, jossa olikin jo vilinää. Isoin ero mikä Playa del Carmenin ja Cancunin välillä on, on koko. Cancunissa on se turistien vyöhyke erillään mantereesta joka täynnä isoja, hienoja uusia sekä vanhoja hotelleja pitkin rantaviivaa ja paikallisten asuinalue täysin erillään. Cancun on ensimmäinen kohde tuolla suunnalla, joka on alun alkaen  rakennettukin turisteja palvelemaan. Playa del Carmenin siinä mielessä koin viihdyttävämmäksi, koska oli kompaktimpi kooltaan ja palvelut lähellä ravintoloineen. Aina tuollaisessa paikassa on ne perusturistimeiningit ja on sellainen fiilis että onko nyt Kanarialla vai....?  No näistä kahdesta valitsisin toistamiseen pienemmän. Playa del Carmenista pääsee helposti Tulumiin, mikä on siellä The paikka. Tai ainakin oli silloin, leveät, valkoiset hiekkarannat ja raunioita, niiiiin kaunista. Tuonne olisi nyt kiva mennä katsomaan että onko jo kuinka paljon rakennettu hotelleja pilaamaan maisemaa tässä ajassa... Sehän on selvä että turismi on iso elinkeinon lähde tuolla, mutta toivoisi että kaikkialla se ei näkyisi megaisoina hotelleina, vaan jotain pientä ja söpöä.

Lisko lämmittelee

 

Lintu

Matkan viimeinen kohde oli Isla Mujeres, pieni saari Cancunin edustalla. Lautalla taisi mennä 20 minuuttia, jollen aivan väärin muista. Siellä oli varsin viihtyisä hotelli varattuna jo ennen reissua. Hieman kaukana saaren toisessa päässä, että golfauton tai skootterin vuokraus on paikallaa, jos halusi vapaasti liikkua itse. 

Yleisesti suosittelen omatoimimatkaa, koska liikkuminen tuolla oli helppoa. Bussit nykyaikaisia ja aikataulussa, eivät siis pysähdelleet missään sattuman varaisesti. Lisäksi se oli edullista, mutta aina ottaa aikaa. Hotellit on helppo varata ennalta. Reissun ensimmäinen ja viimeinen hotelli olivat varattu jo Suomessa, loput paikan päällä samana päivänä etsimällä tai edellisenä iltana netin kautta. Hotellien hintataso oli vuonna 2013 40-50 €/yö perushotlasta, jossa ei aamupaloja ollut mukana. Kuvissa vilahtavat hotellit Cancunista ja Isla Mujereksesta olivat hintaluokassa n. 80 €/yö. 

Ravintola Pisté-kylässä

Lime-esillepano

Burrito

Tuolla alueella on todella paljon jenkkituristeja, niin englannilla pärjää melkein missä vaan. Itse olen espanjaa muutaman talven opiskellut ja sitä koitin puhua niin monta kertaa vastaus tuli englanniksi joka tapauksessa.

Tästä voisi kirjoittaa kunnon syväanalyysin, mutta halusin pitää enemmän fiilistelynä tämän. Kuvien valitseminen oli haasteena, sillä oli liikaa hyviä kuvia. Mutta oli hauska nyt havaita, että ei juuri ollenkaan ollut ruokakuvia matkalta, kun tänä päivänä ei voi kuvitellakaan mitään ilman niitä! Kuvat on otettu iPhone4s:lla ja Canonin digikameralla, enkä ole käsitellyt mitenkään. Osa kuvista ovat kehnoja laadultaan, mutta nuo värit on todellisuutta, ei mitään korostuksia! 

Kysy ihmeessä, jos mieleen tulee jotain tarkemmin. Sen kerron vielä, että ruokasuosikki oli tietysti guagamole!

Hotellilta, Isla Mujeres

Hotellilta, Isla Mujeres

 

Hotellilta, Isla Mujeres

Kohta Unelmaduunissa?

 

 

Kulunut viikonloppu on mennyt, sanoisinko monipuolisesti. Illallista hyvässä seurassa, siitä toipumista, laiskottelua, pizzaa, leipomista, säilöntäpuuhia, koiranpentuja, lapsia. Hyvä lopetus kesälle!

 

The Kitchen

 

"Olen söpö, ota minut"

Se oli viimeinen viikonloppu ennen kolmannen lukuvuoden aloitusta. Opintovapaa on taputeltu ja opintoraha hakemus on Kelalle vireillä. Ensimmäiset kaksi opiskelu vuotta olen saanut aikuiskoulutustukea, joka oli aika kannustin hakea opiskelemaan. Eli vahva suositus, jos epäröit opiskelijabudjetilla elämistä ja jos sinulla mahdollisuus aikuiskoulutustukeen, niin hae. Toki siihen tuli juuri heikennyksiä kestossa ja määrässä, mutta niin heikkenivät muutkin tuet opiskelijoilta. Tämä tietenkin sai hieman minun vereni kiehumaan, kun etuudet heikkenevät mutta samassa ajassa pitäisi valmistua. Tietysti siitä tulee paine valmistua ajallaan, eikä turhaan roikuta missään koulun kirjoilla ja saisimme uutta työvoimaa nopeammin josta olisi hyötyä yhteiskunnalle. No se siitä, palataan otsikkoon.

Lainasin kirjastosta kirjan Unelmahommissa. Kirja kertoo kahdesta naisesta, jotka ovat työllistäneet itsensä juuri niissä asioissa, joista tykkäävät. Kummallakin kirjoittajalla on myös blogit, itselleni tosin aika tuntemattomat. Klikkaa tästä Lähiömutsin ja tästä Salamatkustajan-blogiin. Kirja ei ole vielä puolessa välissäkään, mutta on jo nyt toiminut hurjana innostuksen lähteenä omaan ajatusmaailmaan ja mahdollisuuksiin, mitä en ole tiedostanutkaan. Kun mietin mitä haluan tehdä tulevaisuudessa, niin olen tiennyt jo pitkään, että haluan jatkossa päättää enemmän töistäni. En koe, että minulla olisi oltava vaan yksi duuni, mutta toki jos se olisi riittävän monipuolinen niin miksi ei. Työmaailma on muuttunut, se on fakta. Mikään ei ole varmaa tänä päivänä, vaikka kuinka olisi vakituinen työpaikka. Minusta se on omalla tavalla hyvä juttukin, että joutuu tekemään töitä sen eteen, että on töitä jatkossakin. Itse peräänkuulutan innovatiivisempaa yrittämistä kaikkialla, jos haluaa olla kehityksen rattaissa mukana. Rohkeutta ei varmaan voi olla liikaa ja sitä toivon itsellekkin lisää.

Nyt alkaa viimeisin opiskeluvuoteni, käytännössä. Minulla on mahdollisuus valmistua vuoden päästä, hieman ennen aikojaan. Se vaatii työtä, suunnittelua ja päämäärätietoisuutta. Päätöstä hyvissä ajoin opinnäytetyön aiheesta. Päätän, että tämä on vuoteni, jos lukuvuosi lasketaan vuodeksi. Tiedän, että voin vielä opiskella lisää jotain, jos niin haluan. Ei oppiminen tähän lopu. Nyt kohti unelmaduunia, joka horisontissa siintää. Se ei tule ilmaiseksi, ei odottamalla vaan omalla aktiivisuudella. 

Erinomaista tulevaa viikkoa! 

Ps. Alkuviikon tavoitteeni on uudistaa kukkapenkki, on sitä jo tovi suunniteltu. Mikä pikkujuttu sinulla on vielä suunnitteluvaiheessa, olisiko jo aika saattaa se loppuun?

Kokeileva kokki, suolakurkkuja ensimmäistä kertaa